Pohdintoja Luovuudesta

Kirjailija Joel Haahtela kertoi Suomen Kuvalehden (24.2.2025) artikkelissa uusimmasta romaanistaan Sielunpiirtäjä. Hän kuvaili samalla omaa luomisprosessiaan ja käsitystään luovuuden olemuksesta. Haahtela kertoi olevansa inspiraatiokirjailija. Uusimman teoksen innostuksen lähde oli renessanssimusiikki. Musiikkia kuunnellessa hänelle selvisi uusimman teoksensa aihe ja ajankohta, johon romaani sijoittuisi. Jo aiemmin alkanut käsikirjoitus sai väistyi voimakkaan tunteen myötä. Tämä kuvaa luovuuteen liittyvästä resilienssistä, kyvystä muokata toimintaa ja joustaa uusien ideoiden ja ajatusten tultua.

Sielupiirtäjässä päähenkilönä on 1600-luvulla elänyt iäkäs taitelija. Henkilö muistuttaa aiempien romaanien henkilöitä, kreikkalaista erakkomunkkia ja perhosten tutkijaaja ja keräilijää. Jotenkin henkilöt henkivät samaa energiaa kuin kirjailija itse.

Haahtelan mukaan kirjoittaminen on hänelle puhdasta iloa, myös eräänlainen mysteeri. Kirjoittaessaan hän kokee siirtyvänsä johonkin toiseen todellisuuteen. Lukiessani hänen. romaanejaan olen kokenut tuon kiehtovan maailman ja saanut jakaa sen kirjailijan kanssa. Romaanit ovat pienoisromaaneja ja joskus harmittaa, kun ne loppuvat. Niiden maailmassa olemista haluaisi viivyttää. Onneksi Haahtela on tuottelias kirjailija ja melkeinpä joka vuosi saamme astua uusiin, kiinnostaviin maailmoihin Haahtelan johdattamina.

Haahtelan luomisprosessi ja tila on todellinen Flow-tila. Suomeksi sitä kutsutaan virtaamisteoriaksi. Psykologi  Mihaly Csikszentmhalyi on luonuit tämän teoria. Hän määrittelee flown mielentilaksi, jossa ihminen on uppoutunut niin tiivisti johonkin toimintaan, että ajantaju katoaa. Tuossa tilassa tekeminen itsessään tuo tyydytystä ja nautintoa ilman että tekijä odottaa siitä ulkoista  palkintoa tai tunnustusta. Teorian mukaan liian helpot tai toisaalta liian vaikeat tehtävät eivät johda esitettyyn Flow-tilaan.

Luovuutta on tutkittu vasta 1950-luvulta lähtien. On pohdittu, millainen yhteys älykkyydellä ja luovuudella on. Niillä on todettu olevan yhteys lähinnä siksi, että älykkäillä ihmisillä on hyvät tiedonkäsittelytaidot sekä halu oppia uutta ja kyky ratkaista eteen tulevia ongelmia. Tällaista luovuutta kutsutaan asiantuntijaluovuudeksi, jossa aiemmat tiedot ja taidot ovat uusien ratkaisujen pohjalla. Luovuudessa ei olekaan kyse aina siitä, että jokin idea syntyisi tyhjästä, vaan sen taustalla voi olla vuosien työ tai pitkä alitajuinen työ. 

Motivaatio on katsottu välttämättömäksi luovuudelle. Sisäinen motivaatio eli kiinnostus jotain asiaa kohtaan sen itsensä vuoksi on ehkä luovuuden lähtökohta. Joskus kuitenkin ulkoinen motivaatio eli pakollinen työ tai ulkoisesti ohjattu tehtävä voi muuttua sisältä päin ohjautuvaksi. Tämä on myös itseohjautuvuusteorian tavoite. Tekijä innostuu annetusta tehtävästä ja alkaa itsenäisesti, omaehtoisesti sitä suorittamaan. Kuitenkin niin, että saa tarvittavaa tukea suorittamiseen.

Ympäritö voi tukea tai laimentaa luovuutta. Kannustusta ja tukea tarvitaan. Joskus myös tylsyys voi olla luovuudelle hyväksi.Aivojen joutokäynti antaa tilaa uusille ajatuksille. Tuollaisessa tilassa ihmisen aivoissa aktivoituvat tietyt otsalohkojen, ohimilohkojenja päälakilohkojen tietyt alueet. Muistojen kannalta tärkeä hippokampus aktivoituu. Muistot ja aiemmat kokemukset palaavat luoden uusia luovia ajatuksia.

Luovuus on siis kykyä luoda jotain aineellisesti tai aineettomasti uutta. Luova toiminta on uutta ja yllättävää. Joskus se herättää vastaanottajissa ja ympäristössä voimakkaita tunteita.Se voi tuntua oudolta ja hieman pelottavaltakin, jos se horjuttaa hyväksi koettua, tuttua ja turvallista.

Haastan Sinut pohtimaan, mikä tuo sinulle Flow kokemuksia?

Teksti: Pirkko Korhonen

Kuva: Maija Korhonen